Avaruus - 2. lk

Kokemuksellisuus opetuksessa

Lähtökohta

Opetussuunnitelmassa ympäristö- ja luonnontiedon keskeisiin sisältöihin vuosiluokilla 1-4 kuuluu vuorokauden- ja vuodenajat sekä maapallo ihmisen elinpaikkana (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet; Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osio). Perinteisesti vuorokauden- ja vuodenaikoja lähestytään avaruuden tutkimisen kautta 2. luokalla. Oppilaat ovat yleensä kiinnostuneita avaruudesta, eikä heitä tarvitse juurikaan motivoida jakson opiskeluun. Avaruus on lapsista kiinnostava asia! Käytännön työssä on kuitenkin ollut nähtävissä, että vaikka avaruusjakson alussa oppilaat ovat innostuneita, loppuu mielenkiinto hyvin nopeasti, jos kouluopiskelu keskittyy vihkotyöskentelyyn ja opettajan pitämiin puheisiin. Mitä enemmän oppilaat pääsevät toteuttamaan itse avaruusteemaa, sitä paremmin mielenkiinto säilyy ja opitut asiat pysyvät mielessä.

Jakson sisältö ja integrointi

Tässä 2. luokan avaruusteemaisessa jaksossa oppilaat tutustuvat omaan aurinkokuntaamme, erityisesti aurinkoon ja sitä kiertäviin planeettoihin. Jaksossa integroituvat toisiinsa luontevasti ympäristö- ja luonnontiedon sekä käsityön sisällöt. Pyrkimyksenä on luoda eheytetty kokonaisuus, jossa avaruutta lähestytään kokonaisvaltaisesti. Jaksossa onkin mukana myös kuvataiteen, äidinkielen ja musiikin osa-alueita. Tuotesuunnittelulla on tässä jaksossa merkittävä rooli. Muotoilukasvatusta pyritään toteuttamaan kokemuksellisesti ja tekemällä oppimalla (Kenttälä ym., 24).

Jakson tavoitteet

Olen jakanut jakson tavoitteet Käsityön nelikentän (Huovila ym., 17) mukaan, vaikka olenkin miettinyt tavoitteet koko integroidulle jaksolle.

Tiedot ja taidot

• Jaksossa on tarkoitus tutustua omaan aurinkokuntaamme. Tavoitteena on saada tietoa aurinkokuntamme planeetoista kokemuksellisesti ja elämyksellisesti.
• Tavoitteena on, että oppilas tutustuu erityisesti yhteen aurinkokuntamme planeettaan piirtäen ja kirjoittaen planeetasta avaruuspäiväkirjaansa.
• Tavoitteena on vahvistaa käsinompelun, naulaamisen, vasaroinnin ja liimaamisen taitoja sekä opetella kaavan käyttöä.

Suunnittelun taidot

• Tavoitteena on, että oppilaan suunnittelutaidot vahvistuvat ja hän harjoittelee suunnittelemaan esteettisesti itseään miellyttävät tuotteet, jotka hänen on teknisesti mahdollista toteuttaa. Opettaja ohjaa suunnitteluprosessia sen edetessä.
• Tavoitteena on, että oppilas käyttää suunnittelun lähtökohtana kokemuksellisuuden kautta keräämäänsä tietoa ja mielikuvitustaan.
• Suunnitteluprosessia kirjataan oppilaan omaan avaruuspäiväkirjaan.

Työskentelyn taidot

• Tavoitteena on, että oppilas harjoittelee työskentelemään itsenäisesti, omaa suunnitelmaansa noudattaen. Opettaja ohjaa ja opastaa tarvittaessa.
• Oppilas arvioi omaa työskentelyään kirjaten kunkin työskentelykerran jälkeen omaan avaruuspäiväkirjaansa, mitä kyseisellä työskentelykerralla oppi.

Kasvamisen taidot

• Tavoitteena on, että oppilas onnistuu oman suunnitelman mukaan työskentelyssä ja kokee iloa onnistuneesta työstä.
• Työn lähtökohtana on tiedollinen aines yhdistettynä mielikuvitukseen. Tavoitteena onkin vahvistaa oppilaan itsetuntoa, sillä jokaisen oppilaan suunnitelma on yhtä oikea, eikä väärin suunniteltua tai toteutettua työtä ole olemassa.

Jakson eteneminen, sisältö ja työtavat

Aloitus

Alakoulussa luonnontieteiden opetuksessa on hyvä lähteä liikkeelle oppilaiden motivaatiosta ja tiedoista, jotka voivat olla hyvinkin erilaisia (Virrankoski ym., 8). Jakson aluksi oppilaat saavat omat avaruuspäiväkirjat, joihin he kirjaavat, mitä tietävät avaruudesta. Oppilaiden tiedot kerätään yhteen isoon ajatuskarttaan, joka jätetään luokan seinälle. Sovitaan, että jakson aikana ajatuskarttaa täydennetään opituilla asioilla niin, että se toimii yhteisenä ideatauluna avaruusjaksolle. Ideataulun tarkoitus on ruokkia oppilaiden mielikuvitusta jakson aikana. (Aholainen, 37.)

Heti jakson alkupuolella vieraillaan Tuorlan planetaariossa Kaarinassa. Planetaarion lapsille suunnattu elokuva Luokkaretkellä avaruuteen (kesto 30 min) soveltuu erinomaisesti 2. luokan avaruusjakson aloitukseen. Elokuva on hauska ja lapselle ymmärrettävä. Siinä vieraillaan omassa aurinkokunnassamme ja sen planeetoilla. Jokaisesta planeetasta kerrotaan sopiva määrä oikeaa tietoa elävästi. Käynti planetaariossa on elämys, sillä elokuva heijastetaan koko kuperan katon käsittävälle valkokankaalle, jolloin tulee tunne, kuin olisi itse avaruusmatkalla. Planetaariokäynnin jälkeen oppilaat kirjaavat avaruuspäiväkirjaansa, mitä nähdystä elokuvasta jäi mieleen. Luokan ideatauluajatuskarttaa täydennetään opittujen asioiden osalta.

Planetaariokäynnin jälkeen mietitään yhdessä opetuskeskustelun ja taulukuvan avulla aurinkokunnan rakenne ja planeettojen järjestys. Jokainen oppilas piirtää omaan avaruuspäiväkirjaansa aurinkokunnan planeetat auringosta lähtien.

Lisäksi jakson avaruuslaulujen laulaminen aloitetaan jakson alussa. (Musiikin mestarit 1-2: Planeettablues, Aurinko on typerä, Iltatähtien laulu sekä Rakettirotan rock and roll.) Jakson alkupuolella kerätään luokkaan avaruusaiheisia kirjoja kirjastokäynnillä. Vaihtoehtoisesti oppilaat voivat tuoda avaruuskirjoja kotoa kouluun lainaan.

Oman työn suunnittelu ja toteuttaminen

Työskentelyvaiheen aluksi oppilaat valitsevat planeetan, johon haluavat tutustua tarkemmin. He piirtävät avaruuspäiväkirjoihinsa kuvan valitsemastaan planeetasta ja kirjoittavat, millaista planeetalla on. Tietoa planeetasta etsitään oppikirjasta tai avaruuskirjoista.

Kun oma, valittu planeetta on tullut kyllin tutuksi, on aika miettiä, millaisia asukkaita planeetalla voisi olla. Oppilaat piirtävät avaruuspäiväkirjaansa kuvan planeetan asukkaasta, jonka he valmistavat huopakankaasta. Avaruusolio tullaan valmistamaan kankaasta ommellen. Mietitään yhdessä, millaisia asioita ompelutyöhön on mahdollista tehdä. Avaruusolio väritetään ja sille annetaan nimi. Avaruusoliota suunniteltaessa oppilaiden mielikuvitus on keskeisessä osassa. Oppilaille korostetaan jokaisen suunnitelman olevan yhtä ainutlaatuinen ja hyvä. Valmistuneita suunnitelmia tarkastellaan yhdessä ja tehdään havaintoja erilaisista ratkaisuista, joita oppilaat ovat tehneet.

Avaruusolion valmistus aloitetaan kaavan valmistamisesta. Oppilaiden piirtämät suunnitelmat voidaan kopioida kopiokoneella tai jäljentää läpi toiselle paperille. Olion kaava leikataan irti paperista. Kaavan avulla avaruusolio leikataan huopakankaasta. Olion yksityiskohdat leikataan ja ommellaan paikoilleen. Ompelutyötä voidaan eriyttää käyttämällä erilaisia pistoja. Ompelu onnistuu etupistoilla, mutta edistyneemmät oppilaat voivat käyttää kappaleiden yhdistämiseen vaikkapa pykäpistoja. Avaruusolioon voidaan tehdä myös yksityiskohtia erilaisilla (koriste)pistoilla. Olion etu- ja takakappale yhdistetään toisiinsa ja olio täytetään vanulla.

Kaavan asettelu kankaalle.

Silmän ompelu etupistoilla. 

Olion ompelu pykäpistoilla.

Valmis avaruusolio.
Terveisiä Merkuriuksesta!

Avaruusolio tarvitsee myös kulkuvälineen, avaruusaluksen. Kulkuvälineen toteutustavoissa tulee huomioida opetusryhmän aikaisemmat taidot. Ennen työn suunnittelua opettaja kertoo oppilaille, mitä välineitä heillä tulee työtä tehtäessä olemaan käytettävissä. Oppilaita ohjataan miettimään, mitä näillä välineillä voi tehdä. Oman avaruusolion avaruusalus suunnitellaan avaruuspäiväkirjaan piirtämällä. Aluksen väritys mietitään omalle avaruusoliolle sopivaksi.

Puutyöosio toteutetaan pienissä ryhmissä työskennellen. Mikäli ryhmää on mahdollista jakaa ja käytettävissä on koulunkäynnin ohjaaja (avustaja), voi osa oppilaista ommella oliota samaan aikaan omassa luokassa, kun opettaja työskentelee yhden ryhmän kanssa teknisen työn luokassa. Tarvittaessa työn pystyy toteuttamaan myös tavallisessa luokkahuoneessa, mikäli teknisen työn luokkaa ei ole käytössä tai ryhmää ei pysty jakamaan.

Sahatut, viilatut ja hiotut avaruusaluksen osat.

Osat kiinnitettiin toisiinsa liimaamalla.

Alus maalattiin mustaksi

Aluksen reunaan naulattiin nauloja.

Nauloihin pujoteltin helmilankaa.

Avaruusolio Merkuriuksesta ja hänen avaruusaluksensa.

Lopetus

Kun avaruusoliot ja niiden alukset ovat valmiit, on aika kirjoittaa tarina omasta oliosta. Valmiit avaruusoliot ja niiden alukset kootaan näyttelyyn. Jokainen oppilas esittelee oman avaruusolionsa ja sen aluksen luokalle. Myös tarinat luetaan ääneen. Tämä on tärkeää, jotta oman työn arvostaminen ja kuulluksi tuleminen mahdollistuvat (Kenttälä, 35).

Jakson aikana täytetty avaruuspäiväkirja on kirjallinen kuvaus jakson kulusta, suunnitteluprosessin etenemisestä ja oppimisesta. Jakson lopuksi oppilaita ohjataan tarkastelemaan omaa päiväkirjaansa. He merkitsevät tähdet kaikkiin niihin sivuihin, jotka ovat heille itselle tärkeitä ja joissa he kokevat onnistumisen iloa.

Kokemuksellisuuden mahdollisuudet

Edellä kuvatussa avaruusjaksossa kokemuksellisuudella on merkittävä rooli. Jakso aloitetaan omien tietojen ja kokemusten kirjaamisella avaruuspäiväkirjaan ja luokan yhteiseen ideatauluajatuskarttaan. Alussa lähdetään keräämään myös uusia avaruuskokemuksia planetaariosta. Omiin kokemuksiin palataan jakson aikana useasti, sillä lasten tekemät suunnitelmat pohjaavat aikaisempiin kokemuksiin sekä omaan mielikuvitukseen.

Suunnittelemani jakso perustuu oppiaineiden väliselle integraatiolle. Avaruusteeman tiedollinen aines (ympäristö- ja luonnontieto) liitetään käsityön suunnitteluprosessiin. Kirjoittaminen ja kertominen ovat myös tärkeitä osia tässä prosessissa. Musiikki tuo oman mausteensa kokonaisuuteen. Erityisesti alkuopetuksessa kokonaisvaltainen lähestymistapa on lapselle luonteva tapa oppia. Tällöin muotoilukasvatus ei voi olla erillinen ja irrallinen osa opetusta, vaan se on yhtenä osana tyydyttämässä lapsen luontaista uteliaisuutta, tiedonhalua ja luovaa suhtautumista ympäristöönsä (Kenttälä ym., 28).

Kokemuksellisuuden hyödyntäminen opetuksessa auttaa lapsia huomaamaan, että jokaisen kokemus on erilainen ja ainutlaatuinen. Tällöin lapsen oma elämismaailma toimii muotoilun lähtökohtana ja lapsi on itse kokija, tekijä sekä merkityksen antaja. Näin päästään irti jaottelusta oikea-väärä, hyvä-huono. Jokaisen suunnitelma on yhtä arvokas ja ainutlaatuinen. Tällöin persoonan kokonaisvaltainen kasvu mahdollistuu. (Kenttälä ym., 26.)

Lähteet

Aholainen, L. 2012. Ideat kiertoon. Teoksessa Kenttälä, M. (toim.). Muotoiloa!

Opettajan opas muotoilukasvatukseen. Helsinki: Kerhokeskus – koulutyön tuki ry, 36-37.

Huovila, R., Hintsa, T. & Säilä, J. 2009. Kirja käsityöstä. Helsinki: WSOY.

Kaisto, L., Muhonen, S. & Peltola, S. 2011. Musiikin mestarit 1-2. Helsinki: Otava.

Kenttälä, M. (toim.) 2012. Muotoiloa! Opettajan opas muotoilukasvatukseen.

Helsinki: Kerhokeskus – koulutyön tuki ry.

Kenttälä, M., Nurro, L. & Sortti, M. 2012. Muotoilukasvatus – monipuolisia

näkökulmia esinemaailmaan. Teoksessa Kenttälä, M. (toim.). Muotoiloa! Opettajan opas muotoilukasvatukseen. Helsinki: Kerhokeskus – koulutyön tuki ry, 24-28.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Opetushallitus.

Nettilähde: http://oph.fi/download/139848_pops_web.pdf. Luettu 1.3.2014.

Tuorlan planetaario. Nettilähde: http://www.astro.utu.fi/planetaario/. Luettu

23.2.2014.

Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osio.

Nettilähde: http://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=72671&GUID={B8A9AA76-F054-4802-8311-BF98264CF267}. Luettu 1.3.2014.

Virrankoski, M., Hänninen, K. & Markkanen, T. 2002. Luonnontiedettä

luokanopettajille. Kemiaa, fysiikkaa ja tähtitiedettä. Helsinki: Tammi.