Metalliteknologia

Metallityöni ovat: löylykauha, tuikkutalo, emaloitu koru sekä ketjukorut. Seuraavassa esittelen työni ja kerron niiden valmistamisesta.

Löylykauha

Löylykauha on perinteinen ja monipuolinen koulukäsityö. Siinä käytetään useita eri tekniikoita ja yhdistetään metallia ja puuta. Olen kirjannut ylös löylykauhan valmistamisen vaiheita.

Löylykauhan valmistaminen lähti liikkeelle kuparin leikkaamisesta. Kuparilevyyn piirrettiin ja levystä leikattiin ympyrä, jonka säde oli sentin verran muottia suurempi.

Ympyrän piirtäminen kuparilevylle

Levyn reunasta taitettiin noin 1cm, joka hakattiin muotin reunan yli kumivasaralla. Tämän jälkeen aloitettiin pakottaminen metallivasaralla paukuttamalla.

Paukutusta

Välillä kuparia kuumennettiin kaasupolttimen avulla, huudeltiin veden alla ja putsattiin teräsvillalla, minkä jälkeen paukuttamista jatkettiin taas. Kun kauhaosa oli pakotettu muotoonsa, leikattiin ylimääräiset reunat leikkurilla pois ja kauhan reunoja hakattiin tasaisemmiksi muotissa. Lopuksi terävät reunat viilattiin ja hiottiin. 

Viilaus

Työ viimeisteltiin teräsvillalla ja kiillotusaineella.

Löylykauhan varren pää taottiin litteäksi ja sopivan muotoiseksi, jotta sen voi kiinnittää kauhaosaan. Rautatanko kuumennettiin ahjossa, ja sitä hakattiin alasimen päällä, jolloin se muotoutui. 

Rauta kuumenee ahjossa

Takominen

Kun varsi oli sopivan muotoinen, käsiteltiin se kuumentamalla ja kastamalla jäteöljyyn. Varsi kiinnitettiin kauhaosaan kupariniitillä. 

Kauhan kiinnittäminen varteen kupariniitillä

Kupariniitin viimeisteleminen

Lopuksi löylykauhan metalliosat lakattiin spraylakalla.

Lakkaus

Löylykauhaan liitettiin vielä puuvarsi. Ensin metallivartta teroitettiin hiomakivessä. Siihen tehtiin myös pieniä lovia hiomakoneella. Valitsin puuvarreksi luonnon puuta. Valitsemani puu oli kuitenkin liian paksu käyttötarkoitusta varten. Niinpä höyläsin sitä kavahöylällä ohuemmaksi. Puiseen varteen porattiin reikä ja metallivarsi liimattiin puuosaan kaksikomponenttiliimalla.

Olen lopputulokseen melko tyytyväinen. Työ oli haastavampi kuin etukäteen oletin. Oli kuitenkin hienoa nähdä oman käden jälki näinkin haastavassa työssä. En tiedä, uskaltaisinko vielä tämän kokemuksen jälkeen lähteä oppilaitten kanssa löylykauhaa tekemään.

Tuikkutalo 

Tuikkutalon idea syntyi sisustusliikkeissä myytävästä tuikkutalosta. Halusin kokeilla, voiko alumiinilevystä leikkaamalla ja taivuttamalla valmistaa vastaavan tuotteen.

Tuikkutalon ensimmäinen vaihe oli kaavan valmistaminen. Käytin kaavan mallina valmista tuikkutaloa. Sovelsin kuitenkin erityisesti kiinnityskohtien osalta, sillä minun taloni tulisi kiinnittymään popniiteillä, joita varten tarvitsin erityisiä ”kiinnitysulokkeita”. Kun kaava oli piirretty, piirsin talon ääriviivat kaavan avulla alumiinilevylle.

Tämän jälkeen oli vuorossa leikkaaminen. Leikkaaminen osoittautui vaikeaksi, sillä kaikkia osia ei voinut leikata missä järjestyksessä vaan. Lopulta käytin viimeisten osien leikkaamiseen peltisaksia. Leikkaamisen jälkeen porasin talon ikkunareiät valmiiksi. Tässä vaiheessa hioin talon terävät reunat helpommin käsiteltäviksi.

Seuraava vaihe työskentelyssä oli alumiinin taivuttaminen. Tässä vaiheessa oli tarkasti mietittävä, missä järjestyksessä taitokset teki. Taitosten tekemisen jälkeen porasin reiät popniiteille talon seinään. Popniittaus oli mukavaa ja helposti sujuvaa hommaa. Talon katon kiinnitystä varten porasin jälleen reiät kattoon ja talon kiinnitysulokkeisiin, jonka jälkeen kiinnitin katon paikoilleen popniiteillä.

Tuikkutalon tekeminen osoittautui haastavaksi. Oli oltava enemmän kuin tarkka mittausten, leikkaamisen ja taivuttamisen suhteen. Valmiista talostani huomaakin, että jossain kohdassa tarkkuus on päässyt lipsumaan, eikä talon katto ja rungon terävä osa osu aivan kohdakkain. En lähtisi tekemään näin vaativaa työtä oppilaiden kanssa. Vaikka kyseessä olisi vähemmän vaativakin alumiinin taivutustyö, olisivat työjärjestysohjeet enemmän kuin paikallaan.

Emaloitu koru

Suunnittelin koruni sydämeksi. Halusin siitä molemmilta puolilta valkoisen ja hopean hohtoisen.

Piirsin ensin sydämen kaavan paperille. Tämän kaavan avulla piirsin ja leikkasin sydämen alumiinista. Viilasin ja hioin sydämen reunat tasaisiksi. Porasin reiän ripustuslenkkiä varten.

Kuparisydän valmiina emalointia varten

Valkoinen emaliaine (Efcolor) ripoteltiin puhdistetun sydämen päälle ja sydäntä kuumennettiin hellan päällä, kunnes aine oli sulanut. Hopeahile ripoteltiin uudeksi kerrokseksi vanhan päälle ja työtä kuumennettiin uudestaan. Kun aine oli sulanut, annettiin työn jäähtyä hyvin.

Emalointiaine kuparisydämellä

Kuumentaminen hellan päällä

Toisen puolen emaloiminen osoittautui vaikeaksi, jollei jopa mahdottomaksi. Kun ensimmäinen puoli oli valmis, yritin emaloida toisen puolen samalla tavalla. Tällöin ensin emaloitu puoli suli uudestaan ja meni rumaksi. Työn jäähdyttyä hion takapuolelta epätasaisuudet pois. Onneksi tuo takaosa ei käytössä näy.

Viimeistelin sydämen lakkaamalla sen spraylakalla ja laittamalla siihen hopeisen lenkin kaulanauhaa varten.

Valmis emaloitu sydän

Ketjukorut

Kouluelektroniikan järjestämällä korukurssilla teimme muinaisketjutekniikalla rannekorut. Tein myös korvakorut samalla tekniikalla. Valmistin korvakorukoukut itse. Valitettavasti toinen koukku oli hävinnyt johonkin korun rummutuksessa ja sain kurssin jälkeen vain yhden ehjän korvakorun takaisin.

Korutöiden aloittaminen

Korulenkkien valmistaminen

Valmiit korut

Ketjun valmistaminen oli hidasta, mutta mukavaa työtä. Voisin kuvitella tekeväni koruketjua myös oppilaitten kanssa.

Ketjujen lisäksi ehdin tehdä myös muutaman metallilevystä valmistetun korun. Isoin koru on omaan käyttööni, pienemmät lapsilleni käsi- ja kaulakoruiksi.

Metalliteknologian käsityön nelikenttä koulun käsityön opetuksessa

(Huovila, Hintsa & Säilä: Kirja käsityöstä, 2010)

Tiedot ja taidot 
Jos metalliteknologian materiaalit, tekniikat ja työvälineet ovat ennestään vieraita, voi olla parempi tutustua niihin pienten töiden kautta.

Käytettävien materiaalien ja työvälineiden tulee olla oppilaan ikään ja taitotasoon sopivia.

Suunnittelun taidot

Suunnittelussa tulee ottaa huomioon teknisen suunnittelun haasteet. Oppilas ei välttämättä itse huomaa tai ymmärrä, miten metallimateriaalia on mahdollista työstää ja mitkä ovat sen rajoitteet.

Esteettinen suunnittelu on osa metalliteknologiaa. Koruja tai käyttöesineitä valmistettaessa on mahdollista päästää luovuutta valloilleen.

Pitäisi löytää kultainen keskitie esteettisen suunnittelun ja teknisen suunnittelun välille, kumpaakaan unohtamatta.

Työskentelyn taidot

Suurempien metallitöiden (esim. löylykauha) tekeminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Monivaiheinen työ opettaa etenemään vaiheittain työjärjestystä seuraten.

Metalliteknologian tekniikoissa turvallisuudella on tärkeä rooli. On tärkeää opettaa oppilaille vastuuta myös turvallisuuden näkökulmasta. Jokaisella oppilaalla on tärkeä rooli työtilassa yhteisen turvallisuuden näkökulmasta.

Kasvamisen taidot

Vaativien, itselle ehkäpä vieraiden tekniikoiden oppiminen ja haastavan työn valmiiksi saaminen ovat hyväksi oppilaan itsetunnolle ja saavat aikaan iloa oman työn onnistumisesta.

Tehtävä metallityö voi olla kulttuurisesti merkittävä (esim. löylykauha).